Onnistunut markkinointi aloitetaan kohderyhmän määrittämisestä. Tyypillisin ansa, johon usein langetaan, on liian laaja kohderyhmä. Koko kansalle suunnattu markkinointi ei loppujen lopuksi kohdistu kehenkään – viestiä, joka puhuttelisi kaikkia mahdollisia asiakasryhmiä, ei ole olemassakaan. Suurelle massalle suunnatun markkinointiviestinnän ongelmana on usein myös se, että koska viesti voi ärsyttää osaa ihmisjoukkoa, suunnitellaan markkinointi niin, että se ei liikaa erotu kilpailijoiden markkinointiviestinnästä. Suurelle massalle suunnattu viesti jääkin usein latteaksi sanahelinäksi, joka hukkuu samankaltaisten viestien joukkoon.
Erilaisuus ja rohkeus ovat usein avainsanat onnistuneeseen markkinointiviestintään. Jotta viesti erottuisi kilpailijoista, tulee sen kohdentua pienemmälle ihmisryhmälle ja puhutella heitä henkilökohtaisemmalla tasolla. Koska yrityksen on usein täysin mahdotonta vastata yksittäisten kuluttajien tarpeisiin yksilöllisesti, on massamarkkinoinnin ja yksilömarkkinoinnin väliltä valittava sopiva välimuoto. Kuinka sopiva kohderyhmä sitten valitaan?
Kohderyhmän valintaa kutsutaan segmentoinniksi. Segmentointi tarkoittaa asiakkaiden tyypittelyä ja jakamista ryhmiin. Tämän voi tehdä monin eri tavoin, riippuen siitä mikä toiminnan tavoite on.
Kun tavoittelet uusia kohderyhmiä tai olet vasta aloittamassa toimintaasi, voit jakaa asiakkaasi seuraavasti:
Nämä ovat perustekijöitä, jotka on viisasta huomioida markkinoinnin suunnittelussa. Lastenruokien markkinointi eläkeikäisille tai korkeakoulututkinnon toitottaminen jo sen suorittaneille saattaa olla ajan ja resurssien tuhlaamista.
Erityisesti printtimedioiden kohdalla alueellinen kohdentaminen on kustannustehokasta. Tänä päivänä alueellista kohdentamista on hyvä pohtia myös sosiaalisessa mediassa mainostettaessa. Esimerkiksi Facebookissa voit määrittää hyvin tarkkaan alueen, jolle viesti kohdistetaan. Mitä tarkemmin kohdennat viestisi, sen paremmin se tavoittaa haluamasi kohderyhmän.
Demografiset tekijät, kuten ikä ja sukupuoli ovat vaikeasti muutettavissa olevia tekijöitä. Psykografiset tekijät ja elämäntyyli ovat puolestaan niitä, joihin markkinoinnilla ja mainonnalla pystytään vaikuttamaan. Parhaimmillaan mainonta voikin olla yhteiskunnallista vaikuttamista. Pahimmillaan se taas voi suututtaa ja herättää negatiivista keskustelua. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että mainonta, joka herättää keskustelua – oli keskustelu sitten positiivista tai negatiivista – on tehokkaampaa kuin mitäänsanomaton, täysin neutraali viesti. Mitä paremmin markkinoija on tietoinen kohderyhmänsä psykografisista ja elämäntyyliin liittyvistä tekijöistä, sen yksilöllisemmin hän kykenee kohdistamaan viestin valitulle ihmisjoukolle.
Asiakkaiden tyypittely auttaa kohdentamaan resurssit oikein. Erityisesti jos markkinointibudjettisi on pieni, tarkka kohdentaminen käyttää vähäiset resurssisi tehokkaasti houkuttelevimpiin kohderyhmiin. Segmentointi auttaa myös asiakassuhteiden eri vaiheiden tunnistamisessa – suhteen tasosta riippuen kukin asiakasryhmä tarvitsee hieman erilaista viestintää.
Lähesty asiakkaitasi heidän sitoutumistasonsa huomioiden: potentiaaliset asiakkaat tulisi houkutella tuotteidesi ja palveluidesi käyttäjiksi, kun taas olemassa olevat asiakkaat on tärkeää saada pidettyä asiakkaina jatkossakin. Menetetyt asiakkaat kaipaavat puolestaan porkkanan siirtyä palveluidesi käyttäjäksi uudelleen. Uskolliset asiakkaat kaipaavat erityistä huomiota – suuntaa heille erikoistarjouksia, lahjoja ja muuta muistamista. Tieto uutuuksista ja tapahtumista lähtee uskollisimmille asiakkaille ensimmäisenä.
Asiakkaillasi on todennäköisesti erilaisia kiinnostuksen kohteita. Jos asiakkaasi on selkeästi kiinnostunut esimerkiksi juuri tietystä tuotteesta tai palvelusta, suuntaa viestintäsi tarjoten hänelle etuja, tietoa ja sisältöä juuri tästä tuotteesta tai palvelusta. Jotta tiedät, mistä tuotteista tai palveluista asiakkaasi ovat kiinnostuneita, tulee sinun ylläpitää hyvää asiakasrekisteriä. Asiakkaan kiinnostuksen kohteet selviävät ostohistoriasta, mutta myös kaupanteon yhteydessä voit poimia tietoa asiakkaalta.
Muista tämä: juuri ostaneelle asiakkaalle on helpompi myydä uudelleen ja hän lisäksi kaipaa tietoa tuotteeseen liittyen. Myös uutuudet, tarjoukset sekä muut tuotteesi saattavat kiinnostaa hiljattain ostanutta asiakasta. Asiakas, joka on jo ostanut sinulta tuotteita tai palveluita, on siis viestinnällisesti helpommin lähestyttävä kuin asiakas, jolla ei ole mitään kokemusta yrityksesi kanssa asioimisesta.
Segmentoinnin jälkeen valitaan muodostuneista ryhmistä kiinnostavimmat markkinoinnin kohderyhmiksi. Ryhmien valintaa kannattaa peilata seuraaviin kriteereihin:
Yrityksesi toiminta on segmentoinnin lähtökohta: segmentointi aloitetaan aina oman liiketoiminnan vaatimuksista ja tavoitteista. Segmentointia, kuten mitään muutakaan markkinointitoimenpidettä ei tulisi suorittaa vain tavan vuoksi, vaan sillä, kuten muillakin toimilla, tulee olla suurempi liiketoiminnallinen tavoite – on siis hyvä pohtia, mitä haluat markkinoinnillisesti saavuttaa?
Valitse segmenteistä sellaiset, jotka palvelevat yrityksesi tavoitteita myös tulevaisuudessa. Pohdi tarkkaan, minkälaisia asiakkaita haluat palvella tulevaisuudessa. Yrityksen ja erityisesti pienen yrityksen on viisasta valita kohderyhmänsä.
Omat resurssit asettavat tiettyjä rajoitteita esimerkiksi maantieteellisesti. Aloittavan yrityksen ei ole järkevää valita koko Suomea kohderyhmäkseen, vaan järkevä yrittäjä paikallistaa tavoitteitaan. Digitalisaatio tuokin hyviä uutisia pienen budjetin markkinoijalle: digitaaliset mediat mahdollistavat tehokkaan markkinoinnin matalin kustannuksin. Lue tästä lisää kanavasuunnittelun osuudessa. LINKKI: kanavasuunnittelu (otsikko saattaa muuttua)
Niukat resurssit kannattaa kohdistaa sinne, mistä on mahdollista saada suurimmat hyödyt. Myynti kannattaa siis suunnata niihin asiakkaisiin, joilla on suurin potentiaali ostaa. Esimerkiksi omakotitaloa ei kannata myydä opiskelijalle, koska opiskelijan ostovoima ei ole useinkaan tähän tuotteeseen riittävä.
Perinteiset demografiset segmentointitekijät ovat menettäneet merkitystään tänä päivänä. Moderni markkinoija haluaa puhutella esimerkiksi tietyn kiinnostuksen kohteen, harrastuksen tai muun elämäntyyliin edustajia. Mieluummin myydään mielikuvia ja elämäntyyliä: ei siis enää riitä, että kohderyhmäksi valikoidaan esimerkiksi 30–35-vuotiaat miehet pääkaupunkiseudulta. Markkinointi halutaan ennemmin kohdistaa vaikkapa 30–35-vuotiaille pääkaupunkiseudulla asuville miehille, jotka kuuntelevat rock-musiikkia, harrastavat kalastusta vapaa-ajallaan, hakevat elämyksiä, rakastavat riskejä ja haaveilevat omasta perheestä. Mitä syvemmälle yksittäisen asiakasryhmän ja kuluttajan elämään pääsee, sen tehokkaammin markkinointiviestintää on mahdollista kohdentaa. Tänä päivänä markkinoinnin keskiössä on aina ihminen tekemisineen.
KOKEILE: Asiakkaiden jakaminen tyyppeihin
Asiakkaita profiloimalla ja jakamalla eri tyyppeihin kykenet ymmärtämään paremmin eri asiakasryhmien tarpeita ja käyttäytymistä. Tätä tietoa puolestaan voit hyödyntää kohdentaessasi markkinointia tai kehittäessäsi palvelujasi vastaamaan paremmin eri asiakasryhmien tarpeita. Profilointia voit tehdä usealla eri tavalla: asiakkaiden demografisiin ominaisuuksiin pohjautuen (esimerkiksi ikä, sukupuoli ja kotitalouden koko), asiakashistoriaan perustuen tai vaikkapa asiakkaan käyttäytymistä seuraamalla. Asiakkaan käyttäytymismallien hahmottamiseen on tarjolla monenlaisia tapoja: asiakkaiden käyttäytymistä on mahdollista seurata esimerkiksi haastatteluin, havainnoimalla tai kyselyin.
Toimi näin:
1. Kerää tietoa asiakkaista.
2. Muodosta tietojen perusteella asiakasprofiileja.
3. Valitse profiileista kiinnostavimmat.
4. Kohdenna markkinointitoimenpiteitä näille profiileille.
Mainostoimisto Satumaa Family Busineksen asiakkuusjohtaja Krista Suomi-Myllykoski kertoo, miten mainontaa tänä päivänä tehdään ja kuinka huolellinen perehtyminen kohderyhmään on mainostajan apuna.