Nettivideo on pikamatka
Netissä katsoja kyllästyy nopeammin kuin radion hittibiisiä kuunnellessaan. Kolmeminuuttinen video on pitkä. Tiivistä ja karsi, hengiltä vaan kaikki kullanmurut! On parempi tehdä useita lyhyitä videoita kukin omasta aiheestaan kuin tunkea liikaa asiaa yhteen pötkylään. Poikkeuksia tähän tietysti on: jaksamme kyllä
kuunnella pelkkää puhuvaa päätä vaikka puoli tuntia, jos henkilö kertoo, miten hän selvisi aggressiivisesta syövästä tai terroristihyökkäyksestä. Mutta 7 minuuttia yritystään esitteleviä puhuvia pomoja on kerta kaikkiaan liikaa.
Sinun pitää saada katsoja tekemään aktiivinen päätös ja klikkaamaan teos auki. Myytkö informaatio-otsikolla, salaisuudella, ärsyttämällä vai kummallisella ruutukuvalla? Jos video ei lunasta otsikon liiallista lupausta, vihainen katsoja muodostaa oman premissinsä eikä sinun viestisi välity. Otsikko kertoo jo tyylilajista, joka ei saa vaihtua kesken katsomiskokemuksen. Jos aloitetaan huumorilla, pidetään se eikä myöskään sekoiteta efektiivistä kuvakerrontaa Hilma-tädin verkkaisiin pula-ajan muisteloihin.
Audiogallup: Mikä saa katsomaan nettivideon?
YLE Turun toimittaja Kalle Mäkelä kertoo, miten nettivideo eroaa television uutislähetyksen sisällöstä.
Vaikka on kyse sprintistä, videolla on syytä olla rytminvaihdoksia eikä se saa olla kuin junavaunujen jono. Jos editoinnissa havaitset, että kaikki videon kuvat ovat samanmittaisia, niitä on leikeltävä tai pidennettävä. Kun puhutaan hankalia, kuvakerronta on rauhallista ja helposti seurattavaa. Välillä taas tarvitaan kuvallisia kiihdytyksiä. Mutta näiden muutosten on silti oltava uskollisia valitulle tyylilajille.
Hyvä tyylillinen sääntö on kolme: käytä jokaista valitsemaasi keinoa kolmasti jutun aikana. Jos häivytät kuvan mustan tai valkoisen kautta seuraavaan, tee siitä tyylilaji. Jos kysymyksen sijaan kirjoitat tekstin kuvan päälle, toista keinoa. Haastateltavan nimikin kannattaa yli minuutin mittaisessa jutussa panna pariin kertaan näkyville, ehkä jopa kolmasti, jos katsojalla on vaara sekoittaa se tai unohtaa, mitä kyseinen tyyppi edustaa tässä jutussa. Toistolla teet valinnastasi tyylilajin, kertaalleen käyttämällä katsoja tulkitsee sen hätäratkaisuksi, kun muutakaan et voinut.
Videolla on käytössä monta inrofmaatiokanavaa samaan aikaan. Hyödynnä näitä:
- Esitä luvut tekstinä tai grafiikkana.
- Käytä selostuspuhetta tarkentamaan kuvassa näkyvää toimintaa.
- Musiikki vaikuttaa tunnelmaan ja tehosteäänet lisäävät autenttisuutta tai dramatiikkaa. Valokuvia voi liikuttaa ja rakentaa äänellä niihin kertomusta. Kun kuvassa tapahtuu paljon tai se on leikkausrytmiltään nopeaa, ääni rauhoittaa. Kun selostus kertoo vaikeita tai intensiivistä tarinaa, kuva on hitaampaa ja laajaa.
- Yleensä kuva voittaa äänen. Jos kuva kertoo vastakkaista kuin ääni, uskomme näkemäämme. ”Mitään taloudellisia väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut”, sanoo suuryrityksen johtaja ja kuvassa setelinippu vaihtaa kädestä toiseen. Katsoja ymmärtää vihjeen.