Missä se some oikein on?

Tämä kysymys on käynyt viimeisten vuosien saatossa tarpeettomaksi. Some on tässä ja nyt, joka puolella ja joka hetki. Oikeastaan koko termi sosiaalinen media on käymässä tarpeettomaksi, sillä uudet tavat viestiä ja kommunikoida ovat tulleet elimelliseksi osaksi päivittäistä kanssakäymistämme. Oletko peukuttanut kaverisi kuvaa Facebookissa? Oletko lähettänyt WhatsApp-viestin perheenjäsenellesi? Oletko pistänyt viestiä yrityksen asiakaspalvelulle Twitterissä? Oletko kommentoinut jotain uutista keskustelupalstalle? Oletko ottanut kuvan naamastasi Instagramiin? Oletko verkostoitunut kiihkeästi Linkedlnissä?

  • Vajaa 60 prosenttia 16-89-vuotiasta suomalaisista on tehnyt tätä tai jotain muuta yhteisöpalveluissa viimeisen kolmen kuukauden aikana.
  • Alle 44-vuotiaista lukema on jo karvan verran alle 80 prosenttia. (Tilastokeskus 2017)

On haihattelua sanoa, että kaikki suomalaiset ovat somessa, mutta uudenlaiset tavat viestiä omissa sosiaalisissa verkostoissa lävistävät jo suomalaiset sen verran tehokkaasti, että voidaan huoletta puhua jo kansakuntamme somettumisesta. Ja tässä asiassa aika tekee jatkuvasti tehtäväänsä yhtä tehokkaasti, kuin se niittää maakuntalehtien paperiversion tilaajia.

Vaikka somesta puhuminen jotenkin erillisenä (usein eri kanaviin keskittyvänä) kommunikoinnin tapana onkin hiukan jo vanhanaikaista ja ehkä typerääkin, niin tässä kylpylämme kylmäaltaassa me teemme juuri niin. Ihan vain siksi, että asia on helpompi hahmottaa somen kontekstissa eli useasta eri yhteisöpalvelusta nivoutuvana verkkona, joka mahdollistaa erilaisia viestinnän ja markkinoinnin tekoja. Tulokulma on pitkälti erilaisten yritysten ja yhteisöjen viestinnässä unohtamatta kuitenkaan sitä, että yksittäisen ihmisen on näinä maailman aikoina mahdollista olla media – usein vielä paljon vaikuttavampi ja kiinnostavampi kuin logon taakse piiloutuvan yritys. Mutta ihmisistähän ne yrityksetkin koostuvat. Näillä saatesanoilla toivotamme virkistävää kylpyä!