Kuinka monta somepalvelua tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
Vastaus on yksinkertainen.
- Facebook kertoo lampun vaihtamisesta kaikille kavereillensa.
- Instagram ottaa kuvan lampun vaihtamisesta siten, että kuvassa näkyy lamppu ja puolet naamasta.
- Twitter tekee koko prosessista pilkallisen huomautuksen ja vaatii samalla poliitikkojen päitä vadille siitä, ettei prosessi ei etene.
- Snapchat filtteröi palaneelle lampulle pupun korvat ja tällää päälle tukun hymiöitä.
- Linkdln lisää vaihtoprojektin ansioluetteloonsa, vaikka lamppua ei ole vielä vaihdettu, eikä hän ole osallistunut koko hommaan mitenkään.
- Pinterest esittelee vaihtoehtoisia tapoja sisustaa huone siten, että ilme sointuu kauttaaltaan uuden lampun värisävyyn.
- Vauva.fi-keskustelufoorumi riitelee itsensä kanssa siitä, surkastuttaako sähkövalossa imettäminen vauvan aivot.
- WhatsApp lähettää lampun vaihtamisesta rivon meemin kaveriporukan ryhmään, mutta se meneekin vahingossa äidille.
- Suurin osa somepalveluista mököttää nurkassa, koska niin harva on kiinnostunut niistä.
- Lopulta lampun vaihtaa Weibo, koska Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea antaa sellaisen määräyksen.
Eri kanavilla on omat luonteenomaiset piirteensä, käyttäjäkuntansa ja kulttuurinsa. Somen suhteen saattaa tuntua, että kanavia tulee ja menee. Nuorissa käyttäjäryhmissä uusia palveluja saatetaan omaksua laajalti nopeastikin. Esimerkiksi Suomessa Snapchattiä käyttää päivittäin hieman vajaa puolet alle 24-vuotiaista, mutta koko väestön tasolla (alle 74-vuotiaat) aktiivisiin snäppääjiin lukeutuu joka noin kymmenes suomalainen (DNA:n Digitaalisen elämäntavan tutkimus, 06/2017). Snapchatt onkin kivunnut Suomessa nopeasti (2014 -> 2016) nuorten suosimien somepalveluiden kärkijoukkoon.
Uusille kanaville on tyypillistä, että usein media ja erilaiset konsultit kohkaavat niistä siihen malliin, että niiden ympärille muodostuu katteetonta hypeä. Muistaako joku vielä Elloa, josta visioitiin uutisissa Facebookin epäkaupallista haastajaa? Vuonna 2017 superlatiiviotsikoita on tehtailtu Musical.ly-palvelusta, jonka kotoutumisprosessi Suomeen on käynnissä. Usein käyttäjäpiikkejä uusiin palveluihin muodostavat myös niin sanotut moraaliset paniikit, jotka kumpuavat uusien viestintätapojen mahdollistamista lieveilmiöistä. Näin kävi Suomessa muun muassa Periscopen kohdalla. Oma juttunsa ovat lisäksi palveluiden kulttuuriset taustat. Esimerkiksi suomalaiset WhatsApp-kansaa, mutta maailmanlaajuisesti lähes yhtä suosittu kiinalaistaustainen viestipalvelu WeChat on kutakuinkin tuntematon.
Sometilastot elävät jatkuvasti. Harto Pönkä on tehnyt Suomen osalta jo pitkään ansiokasta työtä keräämällä aineistoa eri lähteistä ja kasaamalla niistä somekatsauksia. Kurkkaa linkistä tuoreimmat tilastot.
Viestintäliigan toimitusjohtaja Iiro Junnila kannustaa yrityksiä pöyhimään esiin kirkkaan ydinviestin ja ne tahot, jotka ydinviestillä yritetään tavoittaa. Oikeat kanavat viestin välittämiseen löytyvät, kun yritys tuntee itsensä.
Uusia Facebookin kaatajia siis nousee tasaisin väliajoin, mutta viestijän ja markkinoijan kannattaa pohtia vain tätä: keitä me haluamme tavoittaa ja missä he ovat? Kohderyhmä luonnollisesti määrittää sen, mitä kanavia kannattaa käyttää.
Markkinoijan ja viestijän näkökulmasta Facebookia on vaikea ohittaa. Lukuja ja tutkimuksia on monenlaisia, mutta esimerkiksi Social Media Examinerin vuotuisessa raportissa somessa markkinoivista yrityksistä 94 prosenttia ilmoitti käyttävänsä Facebookia. Se on selkeästi käytetyin kanava, mutta kiinnostavaa vuoden 2017 raportissa on tosin se, että iso osa markkinoijista ei tiennyt, onko heidän FB-markkinointinsa tehokasta (40% vastaajista) tai piti sitä jopa tehottomana (18% vastaajista). Somea pidetäänkin yleensä hyödyllisenä näkyvyyden saamiseen ja liikenteen luomiseen verkkosivuille, mutta esimerkiksi varsinainen myynnin lisääminen on hyödyistä kysyttäessä häntäpäässä. Suomessa yrittäjistä yli puolet hyödyntää somea ja suosituin käyttötarkoitus on juuri markkinointi. Kanavana Facebook on ylivoimaisesti suosituin.
Vaikka Facebook onkin monella mittarilla suurin ja kaunein, ja se kehittyy jatkuvasti imaisten itseensä kilpailijapalveluiden suosituimpia ominaisuuksia, niin tehokkain tapa tavoittaa halutut ihmiset voi löytyä silti jostain muualta. Erityisesti nuoren käyttäjäkunnan tavoittamisen haasteena saattaa yritysten näkökulmasta olla se, että monet suosituista somepalveluista eivät ole yrityksille avoin pelikenttä, missä voi tavoittaa kenet tahansa. Snapchatin ja WhatsAppin kaltaisissa, luonteeltaan suljetumissa, palveluissa käyttäjät eivät ole samalla tavoin yritysten viestien tavoitettavissa. Toki erilaiset sisältöyhteistyöt suosittujen käyttäjien kanssa ovat usein tehokas keino saada oma viesti läpi halutulle kohderyhmälle.