”Steriili tussuttelu ei kiinnosta ketään!”
Digitopian järjestämässä ”Rohkea some-viestintä” -seminaarissa ei steriiliä tussuttelua juurikaan kuultu. Siitä pitivät huolen Viestintäliigan Osku Valtonen, Videolle Productionsin Henri Johansson sekä Digitopian oma poika media-asiantuntija Jussi Kokkola. Otsikon lainaus on Valtosen mukaan Viestintäliigan toimarin eli Iiro Junnilan lempilauseita.
Lause tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että somessa pitää olla rohkea erottuakseen. Mutta mitä on some-rohkeus?
”Esimerkiksi itsevarmuus, röyhkeys ja itsensä kehuminen ovat somessa rohkeutta”, Valtonen kertoo ja antaa tuoreen esimerkin Alf Rehnistä.
Rehnin kommentit ja Facebook-postaus ylittivät ihmisten ärsytyskynnyksen. Siitä tykättiin ja sitä vihattiin, kaikki reagoivat jollain tavalla: tykkäämällä, jakamalla, kommentoimalla jne. Valtosen mukaan tämä on rohkeaa ja onnistunutta some-viestintää. Seminaarin yleisö nyökyttelee hyväksyvästi. Alf Rehn on onnistunut rakentamaan itsestään rohkean some-brändin.
”Toisaalta myös rehellisyys, nöyryys ja avoimuus ovat rohkeutta”, Valtonen jatkaa ja kertoo jälleen uunituoreen esimerkin, tällä kertaa ravintola Kaskiksesta.
Kaskis-gatessahan oli kyse tästä:
Voi #kaskis. Ensiks ei oo ok tarjoilla villitaimenen mätiä ruoaksi, toiseks ei oo ok poistaa siitä kertovaa päivitystä kohun synnyttyä.
— Sonja Karlsson (@sokarlsso) September 29, 2016
Michelin-ravintolalla kaikki meni ensin pieleen. Uhanalaista ruokaa, fb-postauksen poisto ja vielä huono paikkausyritys, jossa seliteltiin eikä otettu itse vastuuta. ”Kansa” tietenkin raivostui. Lopulta, viestinnän ammattilaisten avustuksella, Kaskiksen osakkaat kuitenkin pelastivat tilanteen avoimella tiedotteella, jossa he myönsivät virheensä, pyysivät vilpittömästi anteeksi ja ilmoittivat lahjoittavansa kyseenalaisista annoksista saamansa tuotot hyväntekeväisyyteen. Gate ohi.
Loppujen lopuksi keissistä oli todennäköisesti Kaskikselle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Ottakaamme mallia.
Näinkin voi virheensä kohdata. Rehtiä.
Taidan etsiytyä paikalle ja tuoda muutaman suun mukanani. https://t.co/EMKjoSuO2V— Jari Sarasvuo (@SarasvuoJari) September 29, 2016
Sarasvuon (128 000 twitter-seuraajaa) ja muiden positiivisten some-kommenttien lisäksi ravintola sai myös hyvää paikallis- ja valtakunnanmedioiden näkyvyyttä.
”Vessakirjoitukset ovat parhaimmillaan nerokkaita!”
Digitopian media-asiantuntija Jussi Kokkolan mielestä sosiaalinen media on paikoin kuin vessan seinien kirjoitukset.
”Törkyä riittää, mutta joukkoon mahtuu paljon myös nerokkaita oivalluksia”, Kokkola hehkuttaa pieni virne kasvoillaan.
Rohkeudesta ja törkystä voi monelle tulla mieleen Varusteleka. Digitopian tekemä Varustelekan perustaja Valtteri Lindholmin haastattelu saa seminaariyleisön naureskelemaan, siis positiivisella tavalla. Lindholm on haastattelussa rohkea, kuten on Varustelekan someviestintäkin. Hän ei välttele kirosanoja ja sanoo asiat suoraan.
Varustelekan ronski ja rohkea tyyli on johtanut firman menestykseen. Mutta ronskius on ollut vain yksi osatekijä.
”Moni on lähtenyt kopioimaan meidän tyyliä ja epäonnistunut. He ovat kuvitelleet, että pelkkä huumori ja pillujutut riittävät. Ei riitä. Itse tuotteen pitää myös olla kunnossa, vasta sen jälkeen voi katsoa, saisiko tästä revittyä huumoria”, Lindholm kertoo videolla.
Rohkeuden ei aina tarvitse olla ronskiutta ja alapääjuttuja. Digitopian Kokkola ottaa esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusviraston Twitteri-tilin.
Tuli palautetta: Jätkäsaaressa työmaa ei haitannutkaan liikennettä luvattuna päivänä. Huoli pois, huomenna haittaa.https://t.co/bpotE2hijr
— Rakennusvirasto (@Rakennusvirasto) September 19, 2016
”Heidän päivityksissä on pientä pilkettä silmäkulmassa, toisinaan jopa lievää vittuilua. Mutta se on niin hyväntahtoista, että vaikea siitä on kenenkään loukkaantua”, Kokkola hehkuttaa.
”Ei mainittu kertaakaan, että nyt mandariinit 0,99€/kg”
Videot ovat koko ajan kovemmassa nosteessa viestinnässä ja markkinoinnissa, myös somessa. Toisin kuin monesti edelleen luullaan, videoiden teon ei tarvitse maksaa mansikoita, maltaita ja hunajaa. Hyvän some-videon pystyy tekemään puhelimella. Mutta myös videoiden pitää olla rohkeita ja laadukkaita.
”Videolla pystyy erottumaan siitä kohinaähkystä mikä netissä on. Videolla pystyy ärsyttämään useampia aisteja kuin pelkällä kuvalla tai tekstillä. Musiikilla, efekteillä, ilmeillä, leikkauksilla ja kaikella muulla pystyy aiheuttamaan ihan eri tavalla tunnereaktioita. Hyvä video jää paremmin mieleen”, Videolle Productionsin Henri Johansson kuvailee.
Videolle productions toteutti pari vuotta sitten Kupittaan K-Citymarketin mainosvideon. Mainoksessa Cittarin työntekijät aina siivoojaasta lihatiskin myyjään ja toimitusjohtajaan tanssivat iloisesti Pharrell Williamsin Happy-biisin tahtiin. Koko video perustui pelkkään positiivisuuteen.
”Videossa ei kertaakaan mainittu, että nyt mandariinit 0,99€/kg. Vaatii rohkeutta toteuttaa sellainen, koska suomalaisethan ovat juroja eivätkä hyväksy mitään iloista pelleilyä”, Johansson naureskelee.
”Mitä jos kaikkia vaan pelottaa?”
Rohkealla some-viestinnällä on siis mahdollisuus erottua joukosta eikä siihen tarvita rakettitiedeosaamista. Omana itsenä oleminen, rehellisyys ja pilke silmäkulmassa riittävät jo pitkälle. Miksi niin harva yritys sitten on rohkea somessa?
Aikuistoimisto Zipipop Freudin perustajaosakas ja luova johtaja Rami Saarela pohtii marmain blogissa pelon merkitystä viestinnässä.
”Mitä jos kaikkia vaan pelottaa? Johtoa pelottaa julkinen esiintyminen tai aloittaa keskustelu twitterissä, samalla heitä myös pelottaa myöntää se, että heitä pelottaa. Johtaja johtaa, ei pelkää. Viestinnän ihmistä puolestaan pelottaa mennä sanomaan johtajalle oma näkemyksensä siitä miten asiat voisi saada toimimaan”, Saarela pohdiskelee.
Monia siis pelottaa esiintyä tai olla somessa oma itsensä. Ja toisaalta pelkkä rohkeus ei riitä jos oma ulosanti on niin heikkoa, että lopputulos aiheuttaa lähinnä myötähäpeää.
Yksi ratkaisu rohkeuden puutteeseen tai heikkoon ulosantiin on some-viestinnän ulkoistaminen ammattilaisille.
”Kyllähän kaikki osaavat laittaa Facebookiin peruspostauksen lomamatkaltaan. Kaikki osaavat myös kokata, mutta jos haluaa oikeasti hemmetin hyvää ruokaa niin sitten lähdetään ravintolaan. Samalla tavalla voi olla hyvä ratkaisu antaa yrityksen some ammattilaisten hoidettavaksi”, Viestintäliigan Osku Valtonen vertailee.
Yhä usempi yritys myös tekee niin. Ja kuin siitä todisteena, tätä blogausta kirjoitettaessa twitteriin pamahtaa Viestintäliigan rekryilmoitus, jossa he ilmoittavat palkkaavansa osaajan tekemään yrityksille some-viestintää.
Ilmoituksessa muuten korostetaan, että hakijan pitää olla erittäin rohkea.
Tämä päivä koitti ehkä nopeammin kuin oli ajateltu. Meillä on nyt #rekry auki! Uskallatko hakea? #viestintä #somefihttps://t.co/mPiVowok0A
— Viestintäliiga (@Viestintaliiga) October 6, 2016
Kirjoittaja Paul Pietilä on journalistiopiskelija Turun AMK:ssa